sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Panamahattu kesäksi; pihistä tai panosta



Ciao!

Panamahatut ovat keikkuneet jo muutamana kesänä yhä useamman trenditietoisen päälaella. Tänä kesänä ajattelin itsekkin sellaisen hankkia. Aiempina vuosina olen tyytynyt perinteiseen olkihattuun, mutta nyt on halu kokeilla panamahattua ja sen kuuluisaa kestävyyttä.

Koska itselläni on nyt sen oikean hatun metsästys menossa, niin ajattelin teillekkin vinkata muutamasta kauniista panamahatusta.



Panosta hattu on upean Balmuir-merkin panamahattu, hinta 119€. Pihistä hattu on Elloksen valikoimaa, hinta 23.95€. Kumpikin ovat perinteisen muotoisia panamahattuja.

Olen myös intoutunut keräilemään itseäni inspiroivia tyylejä kesää silmällä pitäen Pinterestin puolelle, Summer-kansiooni. Sinne on myös panamahattu jos toinenkin eksynyt. ;)

Milläs te peitätte päänne auringolta?



Terkuin,

Jonna










(Kuvat lainattu: Balmuir, Ellos, Urban Outfitters. Postaus sisältää mainoslinkkejä.)

torstai 14. toukokuuta 2015

Näin me relataan



Moi,

Tiedättekö sen fiiliksen kun lasi alkaa olemaan niin täynnä, että kohta läikkyy yli? Meillä oli eilen Mixun kanssa vähän semmoinen olo ja päätimme sulkea puhelimet hetkeksi ja vain olimme. Tehtiin pientä naposteltavaa ja katseltiin telkkaria sekä lööbailtiin sohvalla.



Arki on ollut aika haasteellista viimeaikoina joten välillä on ihan hyvä nollata relaamalla. Hyvä ruoka, kotiasut, villasukat ja kiireetöntä olemista. Me otettiin ennen illanviettoa kotona kunnon päikkärit, heräiltiin vasta kahdeksan jälkeen. Oli ihan mahtavaa, kun tiesi että voi valvoa myöhään, kun kummallakaan ei ollut tänään työpäivää.



Koska olen nyt tämän viikon ollut sokrulakossa, niin herkkuja ei taloon tuotu. Juustoja, rybiksiä ja kaikkea muuta pientä ihanaa naposteltavaa kylläkin kannettiin olkkarinpöydälle.
Mä olen niin kova napostelija kun katson töllöä, että pakko olla jotain suuhun laitettavaa. Onneksi telkkarin katsominen rajoittuu noin kahteen kertaan viikossa. ;)



Kömmittiin sitten vasta yöllä nukkumaan ja heräiltiin tänään vasta puolenpäivän aikoihin. Teki kyllä niin terää! Ihan kuin olisi ollut minilomalla. Mutta omassa kodissa.
Suosittelen kyllä koklaamaan tämmöistä mini-relausta jos kuppi alkaa menemään nurin. Nyt taas jaksaa! :)

Tänään ollaankin käyty jo sairaalassa, kun appiukko joutui keuhkokuumeen takia sinne. Sieltä bongasin aika coolin kukkajutskan jonka tallensinkin mun Instaan.

Miten siellä rentoudutaan?


Terkuin,

Jonna



sunnuntai 10. toukokuuta 2015

Uusien vihkisormusten suunnittelu




Moikka!

Kerroinkin teille ohimennen siitä, että meidän 10-vuotis hääpäivämatkamme kariutui kesäloma ongelmiin/aikatauluihin joten sen suunnittelu siirtyi hamaan tulevaisuuteen. Mutta suunnitelmiahan riittää ihan ilman matkaakin, nimittäin meinasimme laittaa meidän vanhat vihkisormuksemme vaihtoon ja teettää ihan uudet sormukset nimettömiimme kimaltelemaan 10-vuotis hääpäivän kunniaksi!

Me menimme kihloihin kun olimme 17-vuotiaita ja häistäkin on tosiaan se 10-vuotta kohta kulunut joten ajattelimme hieman panostaa meidän sormuksiimme. Meillä on keltakultaiset sormukset nyt käytössä ja uusilta sormuksilta toivomme jotain hieman perinteisistä rinkuloista poikkeavaa.



Suunnittelu on jo alkanut ideoita keräilemallä Pinterestissä. Duunasin sinne oman kansion tälle sormusprojektille ja ajattelin jatkossa kertoilla teille täällä kyseisestä projektista...

Vaihtoehtoja on vain ihan hirmuisesti! Alunperin tahdoin keltakultaisen sormuksen monilla timanttiriveillä ja nyt mennään jo ihan muissa suunnitelmissa. Valkokultaa, mustaa ja perinteistä timanttia. Mutta flakkana(ko), upotettuna(ko), millaisella hionnalla ja joo, näitä kysymyksiä mulla on itselleni jokunen. :)

Mutta projekti on mielenkiintoinen. Ja voin sanoa, että sormuksistamme tulee upeat! <3



Timanttisin terkuin,

Jonna




Äitienpäivänä




Annoin sinulle elämän,
mutta en voi elää puolestasi.
Voin opettaa sinulle asioita,
mutta en voi pakottaa sinua oppimaan.
Voin antaa sinulle suunnan,
mutta en voi olla aina suunnistamassa kanssasi.

Sallin sinulle vapauden,
mutta en voi vastata vapauksistasi.
Voin opettaa sinua erottamaan oikean väärästä,
mutta en voi päättää puolestasi.

Voin hankkia sinulle kauniita vaatteita,
mutta en voi tehdä sinusta kaunista sisältä.
Voin tarjota sinulle ohjeitani,
mutta en voi hyväksyä niitä puolestasi.

Voin opettaa sinulle arvostusta,
mutta en voi pakottaa sinua kunnioittamaan.
Voin auttaa sinua tavoitteiden asettamisessa,
mutta en voi saavuttaa niitä puolestasi.

Voin kertoa sinulle ystävällisyydestä,
mutta en voi pakottaa sinua olemaan hellä.
Voin neuvoa sinua ystävien valinnassa,
mutta en voi valita heitä puolestasi.

Voin varoittaa sinua maailman synneistä,
mutta en voi olla moraalinvartijasi.
Voin kertoa sinulle miten eletään,
mutta en voi antaa sinulle ikuista elämää.

(Runoilija tuntematon)

torstai 7. toukokuuta 2015

Arjen kaunistuksia




Heipparallaa!

Tiedättekö mikä on ihanaa? No se, kun aamulla kömpii sängynpohjalta pukeutumishuoneeseen ja näkee kauniin asetelman. Se saa hymyn huulille.

Mä rakastan tehdä mun rojuistani esillepanoja. Teen niitä joka huoneeseen. Olkkariin tarvitsin jopa lisää pinta-alaa että saan tarpeeksi tehtyä asetelmiani. :)



Vaihdoin järjestystä tuonne pukeutumishuoneeseen yksi päivä, mutta ei se ole vielä täysin valmis. Jotenkin se ei ole vielä(kään) asettunut sille tolalle mitä tahdon. No, mä vähäsen makustelen ja otan tuntumaa sinne. Kyllä ne tavarat paikkansa sitten löytää...



Mutta tuo taso sai heti lemppari tavarani päällensä ja nätti asetelma oli valmis. Vielä pohdin sitä, että laittaisinko kaksi taulua sittenkin tuon tason päälle, peilin tilalle.
Onhan nämä "vaikeita" päätöksiä. :)



Tykkään ihan hirmuisesti tuosta mun mustasta korurasiasta jonka löysin yhdeltä kirppikseltä vuosi sitten. Ja ihan pilkkahintaan, parilla eurolla. Täyttä puuta kuitenkin. Sinne saa niin nätisti kaikki korut aseteltua. Ja koruja tällä harakalla riittää...

Pitäisikin alkaa suunnittelemaan meidän 10-vuotis hääpäivämme kunniaksi uusia vihkisormuksia. Olemme nimittäin sellaiset ajatelleet teettää. Matkamme josta haaveilin ja aiemmin kerroin täällä meni nimittäin nyt siirtymään, kun kesälomamme eivät menneet ihan suunnitelmien mukaan. Mutta reissuun keretään sitten myöhemmin!



Sormusten suunnittelu onkin jo hieman alkanut. Tosin voin kuulkaas kertoa ettei ole mikään helppo homma. Upeita vaihtoehtoja ja ideoita on nimittäin ihan liikaa. Miten ne kaikki saisi yhteen sormukseen tungettua? :D

Kiitos muuten kaikille viime postaukseen kommentoineille. Ei todellakaan ollut mikään helppo aihe kirjoittaa, mutta koska se kuuluu elämääni ja näkyy myös osittain blogissakin (masentuneen läheisenä itselläkin on välillä paukut aika loppu) niin ajattelin hieman avata salaisuuksien verhoa...


Ihanaa torstaita beibet,


Jonna



maanantai 4. toukokuuta 2015

Kun mieli on kipeä



Hei,

Joskus elämä ei ole iloa ja hymyä. Tai voi se olla ulospäin, mutta ei sisäisesti. Sisällä voi olla suuri musta möykky joka ei tule ulos itkemällä eikä huutamalla. Yöt menevät pätkittäisillä unilla, mieli on kipeä. Todella kipeä...

Haet apua, saat lääkkeitä. Syöt niitä koska lääkäri on määrännyt. Ne ei auta. Haet uudestaan apua, saat lisää lääkkeitä. Taas tahdot uskoa että tällä kertaa ne auttavat. Eivät auta.
Et enää jaksa viidennen tai kuudennen kerran jälkeen hakea apua. Soitat viimeisillä voimillasi läheisellesi, että et enää jaksa tätä pahaa oloa.



Läheisesi vie sinut päivystykseen, taas kerran. Ja miksikö taas kerran? Koska kukaan ei ole ottanut sairauttasi vakavasti vuosien saatossa. Paikasta paikkaan pompottelusta on tullut tässä yhteiskunnassa tapa. Neljä itsemurhayritystä. Kymmenittäin lääkärikäyntejä. Kymmenittäin eri lääkkeitä.

Tulee hyvä jakso. Jaksat hymyillä. Jaksat tehdä ruokaa ja puuhastella arkisia asioita. Nukut normaalisti. Kunnes alkaa menemään yli.
Valvot öitä, valvot vuorokausia. Teet kaikkea mihin et ole aiemmin kyennyt, ihan kuin yrittäisit ottaa sen ajan kiinni mitä vaikeana aikana menetit. Työskentelet pysähtymättä, kunnes joku sinut pysäyttää. Yleensä se on oma kehosi, sydämesi. Ja taas kierre alkaa alusta, vajoat tyhjyyteen. Omaan mustaan maailmaasi.



Vuosikymmeniä olen seurannut elämääsi ja rukoillut, että saisit hoitoa sairauteesi ammattilaisilta. Olen yrittänyt saada sinulle apua, mutta joka paikassa resurssipula tulee vastaan. Viimeisten kuukausien aikana kun olemme käyneet päivystyksessä kanssasi, olemme kuulleet/nähneet sen karmeuden missä Suomen (eli ns. hyvinvointivaltion) terveydenhoidon tilanne on.

Alkuvuodesta kun vajosit taas pikku hiljaa synkkyyteen haimme apua. Saimme ajan kesäkuulle, eli noin puolen vuoden päähän. Tosin sekin evättiin monta kertaa, mutta luojan kiitos saimme apuja tähän taisteluun hieman ylemmältä taholta. Nyt vain toivon, että sinä jaksat sinne kesäkuulle asti. Eilen vein sinut osastolle hoitoon koska pelkäsit itseäsi. Viikon he kuulemma sinua pitävät siellä, olivat pakottaneet sinut allekirjoittamaan sopimuksen vaikka olet ihan rikki. Ja tottahan toki he aloittivat taas kerran uuden lääkityksen, ihan kun ne aiemmat lääkkeet eivät jo olisi riittäneet.

Monet kysymykset ovat pyörineet mielessäni jo vuosia. Miksi et saa omaa lääkäriä joka seuraisi lääkitystäsi? Terapia, miksei sellaista järjestetä? Miksei vuosienkaan jälkeen kukaan tee diagnoosia jotta hoito voisi alkaa? Ja kuka ottaa vastuun jos kävisi se mitä en tahdo edes ajatella?





Välillä elämä ottaa ja välillä antaa.


Jonna



sunnuntai 3. toukokuuta 2015

Onnenpäivä! Marimekkoa alessa tänään!






Moikka,

Nyt Marimekko-fanit kuulolle! Vain tänään Marimekkoa alennuksessa, mm. se ihana Shiftaa-mekko mistä olen kirjoitellut aiemminkin on nyt hyvässä alessa täällä

Oli pakko tulla vinkkaamaan koska aika moni siihen ihastui. :)




Aurinkoa päivääsi,



Jonna









(Kuvat lainattu Marimekko. Postaus sisältää mainoslinkin.)

perjantai 1. toukokuuta 2015

Vappu 2015



Heipparallaa!

Luojan kiitos vappu sijoittui niin, että on viikonloppu heti perään. Tuli tarpeeseen. Unirytmit sain kertaheitolla vapun biletyksillä sekaisin...



Meillä oli nimittäin minipippalot vappuaattona himassa. Muutamat kamuset, perinteistä vappusafkaa ja kuohuvaa. Kuohuvaa taisi olla enemmänkin. Jalat muussina tanssimisesta raflassa pilkkuun asti ja pää tyhjänä kaikesta. Onpahan nyt nollattu ihan kunnolla viime viikkojen paineet.

Tosiaan viime viikot onkin olleet aikamoisen työpainotteisia, otin isomman projektin hoitaakseni ja nyt se on hoidettu suurimmaksi osaksi, joten paluu "arkeen" blogista puhumattakaan on tervetullutta.



Pippaloidemme väriteema poikkesi ihan vähän totutusta mustavalkoisesta linjasta. Keväästä kertoo pieni häivähdys hempeää vaaleanpunaista somisteissa. Anno-sarjan servetit ja kupit, Nanson kertiskupposet, musta Mariskooli, hopeiset kertislautaset, mustat pillit ja perinteiset kertishaarukat/veitset noudattivat sitä tuttua värikomboa, eli mustaa ja valkoista. Vaaleanpunainen Mariskooli ja narut, ilmapallot (en ottanut niistä kuvaa kun Instaan) toivat pienen väripilkahduksen.



Kristalliset shampanjalasit olivat kovassa käytössä, siitä varmasti johtuukin tämä mielettömän mahtava olotila. Jo toista päivää! Vanhuus ei tule yksin... :)

Mites teidän vappendaali meni? Joko on munkit ja simat vedetty?



Mahtia löördaaggia kamut!


Jonna